Perintökaari on laki, joka määrää muun muassa, kuka perii vainajan omaisuuden, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Tätä kutsutaan perimysjärjestykseksi. Suomessa perimysjärjestystä ohjaavat sukulaissuhteet, jotka on jaettu neljään eri ryhmään.
Perimysjärjestyksessä noudatetaan periaatetta, jonka mukaan lähin sukulainen syrjäyttää kaukaisemman sukulaisen. Esimerkiksi, jos vainajalla on lapsia, he perivät koko omaisuuden eikä muulla sukulaisella ole lähtökohtaisesti tällöin ollenkaan oikeutta perintöön. Jos lapsia ei ole mutta sisaruksia on, silloin sisarukset perivät koko omaisuuden. Mikäli perittävällä ei ole lapsia eikä sisaruksia mutta setiä tai tätejä löytyy, he perivät koko omaisuuden eikä valtiolla ole tällöin ollenkaan oikeutta vainajan perintöön.
Perimysjärjestyksessä noudatetaan myös periaatetta, jonka mukaan perintö jaetaan tasan samaan parenteeliin kuuluvien kanssa. Esimerkiksi, jos vainajalla on kaksi lasta, he saavat molemmat puolet perinnöstä. Jos vainajalla taas on kaksi lasta joista toinen on kuollut mutta jolla on kaksi lastenlasta, perintö jakautuu seuraavanlaisesti. Vainajan lapsi saa puolet perinnöstä ja kuolleen lapsen osuus jaetaan lastenlasten kesken.
Perinnönjättäjä voi halutessaan muuttaa perimysjärjestystä laatimalla testamentin. Testamentti on asiakirja, jossa perinnönjättäjä ilmaisee, miten hän haluaa omaisuutensa jaettavan kuolemansa jälkeen. Testamentti voi olla joko kirjallinen tai suullinen mutta kirjallinen on suositeltavampi, koska se on helpompi todistaa ja toteuttaa. Käytännössä kaikki testamentit ovat nykyään kirjallisia. Testamentin laatimisessa on suositeltavaa ottaa avuksi asiantuntija, jonka tehtävänä on varmistaa, että testamentti täyttää kaikki lailliset vaatimukset.
Testamentilla perinnönjättäjä on mahdollista määrätä, että joku muu henkilö kuin perimysjärjestyksen mukainen perillinen saa osan perinnöstä tai koko perinnön. Tämä voi olla esimerkiksi puoliso, avopuoliso, ystävä, sukulainen tai hyväntekeväisyysjärjestö. Lisäksi testamentissa voidaan määrätä siitä, että joku perimysjärjestyksen mukainen perillinen saa enemmän tai vähemmän omaisuutta kuin muut saman perintökaaren perilliset. On myös mahdollista, että perillinen jätetään kokonaan perinnöttä tietyin perustein, kuten rikoksen tai jatkuvan loukkaavan käytöksen perusteella.
Perintöasioiden käsittelyyn liittyy myös useita rajoituksia ja oikeuksia, jotka suojaavat perillisten etuja. On tärkeää muistaa että, lakiosa on perillisten oikeuksia suojaava tekijä. Rintaperillisillä eli vainajan lapsilla ja heidän jälkeläisillään on aina oikeus saada puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, mikäli testamenttia ei olisi. Lakiosaa ei voida siis testamentilla poistaa tai pienentää. Jos testamentti loukkaa tätä osaa, rintaperillinen voi vaatia sitä täydennettäväksi. On kuitenkin mahdollista, että rintaperillinen luopuu lakiosasta esimerkiksi testamentin hyväksymällä.
Myös puolison asema perintöasioiden yhteydessä on tarkasti määritelty. Puolisolla on oikeus pitää hallussaan vainajan jäämistöä, jos heillä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, puolison ollessa yli 65-vuotias tai työkyvytön. Tätä oikeutta kutsutaan lesken hallintaoikeudeksi ja se antaa puolisolle oikeuden käyttää vainajan omaisuutta elatukseensa sekä asumiseensa. Lesken hallintaoikeus ei kuitenkaan oikeuta myymään, lahjoittamaan tai testamenttaamaan omaisuutta eteenpäin. Tämä oikeus päättyy puolison kuolemaan, uudelleen avioitumiseen tai hallintaoikeudesta luopumiseen. Lesken hallintaoikeutta ei voi testamentilla poistaa tai rajoittaa. Toisen puolison kuollessa on testamenttiin mahdollista sisällyttää myös eloon jäävälle puolisolle kaikkeen ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen omistusoikeus. Tällöin eloon jäävällä puolisolla on myös oikeus myydä esimerkiksi yhteisessä omistuksessa ollut omakotitalo.
Näiden rajoitusten ja oikeuksien ymmärtäminen on olennaista testamentin laadinnassa ja perintöasioiden suunnittelussa, jotta perinnöstä voidaan määrätä tarkoituksenmukaisesti sekä tehokkaasti.
Me Morenissa autamme Sinua testamentin sekä perintö- ja lahjaverosuunnittelussa. Lue lisää verkkosivuiltamme www.moreni.fi/yrittäjän-lakipalvelut tai ota meihin yhteyttä!
Kirjoittanut Petra Hurme
LÄHTEET
Julkaistu 29.1.2024