Ulkomaan autokaupan yleisimmät ongelmatilanteet koskevat useimmiten virheellistä kauppasopimusta. Yritykset yrittävät kiertää lakisääteistä virhevastuuta laatimalla sopimusmallin, jossa ostaja ja myyjä merkitään yksityishenkilöiksi tai yrittäjiksi. Lakisääteinen virhevastuu on voimassa vain, jos ostajana on kuluttaja ja myyjänä yritys (Euroopan kuluttajakeskus).
Tavarankauppadirektiivissä (EU) 2019/771 määrättiin lakisääteisen virhevastuun minimikesto jokaiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon. Tavarankauppadirektiivi toi muutoksia Suomessa kuluttajansuojalakiin. Käytettyjen autojen virhevastuu on vähintään yksi vuosi (Eur-Lex).
Tutkimuksessa todettiin, että Saksassa epärehelliset myyjät saattavat merkitä ostajan nimen eteen elinkeinonharjoittajaa tarkoittavan ilmaisun kuten Autohändler eli autokauppias. Tällöin kauppa katsotaan B2B-kaupaksi, johon sovelletaan kauppalakia. Toinen tyypillinen tapa vaikeuttaa reklamaatiota on käyttää erilaisia välitysfirmoja, jolloin ensimmäinen riidan aihe yleensä onkin, kuka on vastuussa virheestä.
Saksassa on yleistä merkitä kauppasopimukseen ilmaisut Bastlerfahrzeug, Schrottwagen ja zum Ausschlachten. Ilmaisuilla myyjä ilmoittaa kauppasopimukseen, että auto olisi sopiva vain varaosiksi. Im Kundenauftra -ilmaisu tarkoittaa, että autoliike myy auton jonkun toisen lukuun eli esimerkiksi välittäjälle (Euroopan kuluttajakeskus).
Valitusprosessi tuo haasteita
Kuluttajan on ilmoitettava myyjälle virheestä määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta virheen havaitsemisesta (Eur-Lex). Reklamointi laaditaan kirjallisesti ja englanniksi. Mikäli reklamaation tekeminen myöhästyy, aikarajan ylittäminen voi johtaa oikeudenmenetykseen. Reklamointi on suoritettava aina heti ennen kuin lähtee itse korjailemaan. Oikeuden korvaukseen voi menettää kokonaan, jos myyjälle ei ole annettu mahdollisuutta korjauttaa autoa. Mikäli yritys on jättänyt vastaamatta reklamaatioon tai vaihtoehtoisesti kieltäytynyt korjauttamasta autoa, ostajalla on oikeus korjauttaa auto itse ja vaatia myyjältä hinnanalennusta (Euroopan kuluttajakeskus).
Reklamoinnin jälkeen ostajan on syytä olla yhteydessä Euroopan kuluttajakeskukseen, jos reklamointi ei tuo toivottua tulosta. Euroopan kuluttajakeskuksessa asiointi on maksuton ja tarjoaa sovittelua riitatilanteisiin. Mikäli sovittelu ei tuota tulosta, on kuluttajalla mahdollisuus viedä tapaus vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu on nopea keino päästä sovintoon, mutta päätökset eivät ole sitovia, joten yritykset voivat olla noudattamatta päätöksiä (Euroopan kuluttajakeskus).
Valitusten määrän vähäisyyteen vaikuttavat tekijät
Suomessa kuluttajaneuvontaa tuli vuonna 2022 yhteensä noin 96 000 yhteydenottoa, joista 21,62 % koski ajoneuvoja. Ajoneuvot olivat suurin yksittäinen osa-alue ilmoitusten määrässä (Kilpailu- ja kuluttajavirasto). Sen sijaan ulkomaan autokauppaa koskevia valituksia on niin vähän, että tilastoja ei edes tuoda ilmi. Todennäköisin syy tähän on saatavan tiedon vähäisyys. Lisäksi on helpompi valittaa, jos on saatavilla esimerkkitapauksia, joihin verrata omaa tilannetta. Suomessa tapaukset ovat julkisia ja Saksassa on laitonta tuoda tapaukset julkiseksi.
Ongelmaksi muodostuu myös sovellettavan lain valinta. Suomalainen kuluttaja tukeutuisi mielellään Suomen lainsäädäntöön. Bryssel I -asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaan kuluttajalla on oikeus haastaa yritys kuluttajan asuinvaltion tuomioistuimeen, jos elinkeinonharjoittaja suuntaa markkinointia kuluttajan kotivaltioon tai harjoittaa liiketoimintaan kuluttajan asuinvaltiossa (Yritysoikeus). Markkinoinnin määritelmä luo ongelmia. Sekä tavarankauppadirektiivi että Bryssel I -asetus eivät ota selkeästi kantaa, minkä valtion lakia sovelletaan kansainvälisessä verkkokaupassa. Käytännössä jokainen yritys markkinoi eri valtioihin luodessaan yritykselle verkkosivut.
Lue lisää Miika Pietiläisen opinnäytetyöstä Virhevastuu ulkomaan autokaupassa. Työssä on kuvattu selkeästi myyjän ja kuluttajan oikeudet autokaupassa sekä mahdollinen riitauttaminen. Työssä on hyvin kuvattu myös se, miten voit huomioida ja välttää suurimmat sudenkuopat autokaupan valmistelussa.
Kirjoittaja Kari Hämeenaho
LÄHTEET
Euroopan kuluttajakeskus Suomessa. Auton ostaminen ulkomailta. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa www.ecc.fi/teemat/auton-ostaminen-ulkomailta
Euroopan parlamentti ja neuvoston direktiivi. 2019. Tavarankauppadirektiivi. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX:32019L0771
Euroopan kuluttajakeskus Suomessa. 2017. Käytetty auto ulkomailta. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa www.ecc.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/kaytetty-auto-ulkomailta
Euroopan kuluttajakeskus Suomessa. Valitusmallit. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa www.ecc.fi/asiointi/valitusmallit
Euroopan kuluttajakeskus Suomessa. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu kuluttajien apuna (ADR ja ODR). Viitattu 26.9.2023. Saatavissa www.ecc.fi/asiointi/vaihtoehtoinen-riidanratkaisu-kuluttajien-apuna
Villa S., Airaksinen M., Alén-Savikko A., Bärlund J., Jauhiainen J., Kaisanlahti T., Kanervo J., Knuts M., Kuoppamäki P., Kymäläinen S., Mähönen J., Pihlajarinne T., Raitio J & Viitanen K. 2020. Yritysoikeus. Viitattu 26.9.2023
Julkaistu 18.1.2024