Etätyö on tullut jäädäkseen. Monet meistä ovat siirtyneet pysyvästi kotitoimistoille tai hybridimalliin, jossa läsnä- ja etätyöyhdistyvät joustavasti. Vaikka etätyö on tuonut mukanaan monia etuja, kuten työmatkojen vähentymisen ja joustavamman ajankäytön, myös huonoja puolia ja erityisesti turvallisuuteen liittyviä ongelmia on alkanut nousta esiin.
Etätyöhön liittyy useita työturvallisuushaasteita, joita perinteisessä lähityössä ei niinkään esiinny. Merkittävimmät etätyöntekijänkohtaamat haasteet kohdistuvat seuraaviin tekijöihin:
- Ergonomia ja työympäristö – Kotona työskentelyssä ergonomia ei aina toteudu optimaalisesti. Moni istuu työpöydän sijaan keittiön pöydän ääressä tai sohvalla, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa muun muassa niska- ja selkäkipuihin ja heikentää työkykyä.
- Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen – Ilman selkeitä työaikoja työpäivät saattavat helpommin venyä pitkiksi, minkä seurauksena unen laatu ja palautuminen kärsivät.
- Tietoturvariskit – Etätyöympäristö ei välttämättä tarjoa samanlaista tietoturvaa kuin työnantajan tiloissa on. Esimerkiksi oma kotiverkkoyhteys voi olla alttiimpi tietoturvauhille kuin työpaikan suojattu verkko.
- Henkinen hyvinvointi ja yhteisöllisyyden puute – Etätyö voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia ja heikentää yhteisöön kuulumisen tunnetta, jos kollegoita ei näe koskaan kasvokkain.
- Vakuutusturvan epäselvyydet – Missä menee raja työtapaturman ja vapaa-ajalla sattuneen tapaturman välillä? Etätyöympäristössä lakisääteisen vakuutusturvan kattavuus on heikompi, kuin lähityössä.
Työturvallisuuslaissa (738/2002) ei ole etätyölle vielä omia säännöksiä, mikä aiheuttaa tulkintakysymyksiä sekä työnantajille että työntekijöille. Mitä työnantajan tulee huomioida etätyöturvallisuuden suhteen, ja mitkä ovat työntekijän omat vastuut? Kehittämällä lainsäädäntöä voitaisiin paremmin vastata näihin kysymyksiin ja mahdollistaa turvallisempietätyöympäristö kaikille etätyötä tekeville.
Miten lakia pitäisi muuttaa?
Koska työturvallisuuslaki on laadittu perinteistä lähityötä varten, etätyön erityispiirteet aiheuttavat usein epäselvyyksiä laintulkinnassa. Lain soveltamisalaa on myös rajoitettu työntekopaikan ollessa työntekijän kotona. Soveltamisalan rajoitukset koskevat muun muassa työympäristön suunnittelua, ergonomiaa ja työn kuormitustekijöitä, eli ne osuvat hyvin laajasti työtä määrittäviin tekijöihin. Erityisesti työnantajanhuolehtimis- ja tarkkailuvelvoitteet ovat pahasti ristiriidassa työntekijänyksityisyydensuojan kanssa, sillä työnantaja ei voi valvoa kotona tapahtuvaa työntekoa samalla tavoin kuin työpaikalla.
Näiden puutteiden perusteella työturvallisuuslakiin tulisi lisätä tarkempia linjauksia etätyön turvallisuuden varmistamiseksi. Selkeitä linjauksia tarvittaisiin etenkin vastuunjakoon työnantajan ja työntekijänvälillä koskien esimerkiksi työvälineitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä ergonomiasta ja psykososiaalisesta turvallisuudesta huolehtimiseen. Lisäksi tarkkailuvelvoitteen ja yksityisyyden suojan välille tulisi saada selkeämpirajanveto. Etätyössä myös henkisen turvallisuuden osa-alueet, kuten yksinäisyys ja uupumus, ovat erityisen merkittäviä riskejä, eikä nykyisessä työturvallisuuslaissa painoteta niiden merkitystä tarpeeksi.
Työturvallisuuslain kehittämiselle on kaksi vaihtoehtoistatoteutustapaa. Ensimmäinen vaihtoehto on tarkentaa lain nykyisiä pykäliä. Olemassa oleviin pykäliin voitaisiin lisätä erityismääräyksiä etätyönhuomioimiseksi esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien ja tarkkailuvelvoitteenosalta. Tämä olisi kevyempi ja nopeammin toteutettavissa olevalainsäädäntömuutos. Tarkennuksia tulisi lisätä seuraaviin pykäliin:
- 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite –Huolehtimisvelvoitteeseen tulisi tarkentaa etätyötilanteeseen liittyvättyönantajan velvoitteet huomioitavaksi seikaksi. Tarkkailuvelvoitteen osaltatarkkailuun käytettyjen keinojen lisääminen pykälään olisi olennaista.
- 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi –Pykälään tulisi lisätä kohta vaarojen arvioinnista etätyöolosuhteissa. Lisäksi pykälään voisi sisällyttää henkiset kuormitustekijät huomioitavana seikkana.
- 12 § Työympäristön suunnittelu – Pykälään tulisi lisätä kohta etätyöhön käytetyn työtilan suunnittelusta.
- 13 § Työn suunnittelu – Työn suunnittelussa huomioitavaksi seikaksi tulisi lisätä etätyötilanteeseen liittyvät erityiset edellytykset.
- 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus –Pykälään voitaisiin tarkentaa erityisesti etätyön kannalta vaadittavaa opastusta ja ohjausta.
- 24 § Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet – Ergonomian osalta pykälään voitaisiin lisätä etätyötilantyövälineiden hankintaan liittyvä vastuunjako työnantajan ja työntekijänvälillä.
- 31 § Työn tauottaminen – Pykälään tulisi lisätä työnantajalle velvollisuus seurata ja varmistaa riittävä taukojen pitäminen.
Toisessa vaihtoehdossa työturvallisuuslakiin lisättäisiin erillinen etätyötä koskeva luku. Lukuun koottaisiin etätyönturvallisuuskäytännöt ja vastuut yhdeksi kokonaisuudeksi. Erillisen luvun myötä etätyön työturvallisuussääntely olisi kokonaisvaltaista ja johdonmukaista, jolloin lain tulkinta olisi selkeämpää.
Käytännön toteutustavasta huolimatta työturvallisuuslainpäivittäminen olisi ajankohtaista, sillä etätyö ei ole enää poikkeus vaan monilla aloilla vakiintunut työnteon muoto. Jos lainsäädännön kautta saataisiin selkeämmät ja tarkemmat säännökset etätyöturvallisuudelle, se helpottaisi työnantajia velvoitteidensa täyttämisessä ja vahvistaisi työntekijöidenoikeuksia.
Miten työnantajat voivat jo nyt parantaa etätyönturvallisuutta?
Vaikka työturvallisuuslain muutokset voivat tulevaisuudessa täsmentää etätyöhön liittyviä velvoitteita, työnantajien on jo nyt hyvävarautua ja ottaa paremmin huomioon etätyön työturvallisuus käytännön tasolla. Selkeät toimintamallit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia, vähentää työtapaturmien ja työperäistensairauksien riskiä sekä tukea työn sujuvuutta. Kohti turvallisempaa etätyötäpäästään panostamalla esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- Laatimalla organisaatiolle kattava ja selkeä etätyöohjeistus, jossa huomioidaan muun muassa työturvallisuusseikat.
- Tarjoamalla työntekijöille toimivat ja laadukkaat etätyövälineet sekä tukea ergonomian toteuttamiseen.
- Kehittämällä selkeitä tietoturvakäytäntöjä ja kouluttamalla henkilöstöä.
- Järjestämällä työntekijöiden kanssa säännöllisiä tapaamisia ja keskusteluja työhyvinvoinnin tukemiseksi.
- Tarkistamalla vakuutusturva-asiat ja selventämällä, mitkä tapaturmat kuuluvat työajan piiriin.
Etätyö on muuttanut työelämää pysyvästi, ja sen mukana myös työturvallisuuden säännökset tarvitsevat päivitystä. Lainsäädännön kehittäminen on välttämätöntä, mutta myös työnantajien ja työntekijöiden tulee kantaa vastuunsa. Ennakoimalla ja panostamalla turvalliseen etätyöympäristöön voidaan luoda kestävä ja hyvinvoiva työelämä myös tulevaisuudessa.
Kirjoittanut Nella Kosonen
LÄHTEET
Kosonen, N. 2025. Työturvallisuuslain kehittäminen etätyönnäkökulmasta. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025509
Työturvallisuuslaki (738/2002). Viitattu 22.3.2025. Saatavissa: www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738
Hamonazaryan1. 2017. Kuva: Muistikirja, Tehdä työtä, Tyttö. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/muistikirja-tehd%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-tytt%C3%B6-2386034
Julkaistu 11.11.2025