Jatkuva lahjakirja – varallisuuden siirtämistä suunnitelmallisesti

Kirjoittaja: Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja ja osakas, Moreni Oy. Juridiikan lehtori, KTM. Opettanut muun muassa perhe- ja perintöoikeutta LUT-yliopistoissa. Julkaistu: 27.8.2026

Vanhempi haluaa auttaa lapsiaan. Yksi saa rahaa asunnon käsirahaan, toinen sai muutama vuosi sitten auton, kolmannelle luvataan mökkiosuus myöhemmin. Jokainen päätös tuntuu sillä hetkellä oikealta ja kohtuulliselta.

Kymmenen vuotta myöhemmin perinnönjaossa istutaan pöydän ääressä ja lasketaan, kuka sai mitäkin. Silloin selviää, että lahjat ovat olleet eri suuruisia, niitä ei ole dokumentoitu samalla tavalla eikä kukaan ole ottanut kantaa siihen, ovatko ne ennakkoperintöä.

Näin syntyy suuri osa perheiden perintöriidoista. Ne eivät johdu siitä, että joku olisi toiminut vilpillisesti, vaan siitä, ettei lahjoittamista ole suunniteltu kokonaisuutena.

Lyhyesti

  • Lahjoittaminen useassa erässä kannattaa suunnitella ennen ensimmäistä lahjaa, ei sen jälkeen.
  • Verohallinnolle annettava lahjaveroilmoitus ja lahjavero määräytyvät kolmen vuoden kumulointisäännön perusteella. Raja nousi 7 500 euroon vuoden 2026 alussa.
  • Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, ellei toisin määrätä.
  • Lasten epätasainen kohtelu on käytännössä yleisin riidan syy. Se on myös helpoin välttää.

Mitä jatkuva lahjakirja tarkoittaa?

Jatkuva lahjakirja on Morenin kehittämä toimintamalli tilanteisiin, joissa omaisuutta lahjoitetaan vaiheittain ja eri ajankohtina. Kyse ei ole lakiin perustuvasta asiakirjatyypistä eikä vakiolomakkeesta.

Malli ei myöskään tarkoita, että yhdellä allekirjoituksella siirrettäisiin automaattisesti kaikki tulevat lahjat. Jokainen lahjoituserä yksilöidään erikseen ja toteutetaan kyseistä omaisuutta koskevien muotovaatimusten mukaisesti. Kiinteistön lahjoitus vaatii kaupanvahvistajan, osakkeiden lahjoitus omat asiakirjansa.

Uutta on se, että kokonaisuus suunnitellaan kerralla. Lahjoittaja päättää etukäteen, mitä hän haluaa siirtää, kenelle, missä järjestyksessä ja millä ehdoilla. Yksittäiset lahjakirjat laaditaan tämän suunnitelman mukaisesti, ja jokainen niistä viittaa samaan kokonaisuuteen.

Ero tavalliseen lahjakirjaan on sama kuin yksittäisen sopimuksen ja sopimuskokonaisuuden välillä. Yksittäinen asiakirja ratkaisee yhden tilanteen. Suunnitelma ratkaisee myös sen, mitä tapahtuu kolmen, kymmenen ja kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

Kolmen vuoden sääntö ratkaisee ajoituksen

Lahjaverotuksessa samalta lahjanantajalta samalle lahjansaajalle kolmen vuoden aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Sääntö on lahjanantajakohtainen: äidin ja isän antamia lahjoja ei lasketa yhteen, vaan kummankin lahjat käsitellään erikseen.

Vuoden 2026 alusta verovapaan lahjan raja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon. Käytännössä samalta antajalta voi nykyisin saada kolmen vuoden aikana enintään 7 499 euroa ilman lahjaveroa. Ennen 1.1.2026 annettuihin lahjoihin sovelletaan kuitenkin aiempaa 5 000 euron rajaa.

Tämä on juuri se kohta, jossa vaiheittainen lahjoittaminen mutkistuu. Jos lahjoitussuunnitelma on aloitettu vuonna 2024 ja seuraava erä annetaan vuonna 2026, samaan kolmen vuoden tarkastelujaksoon osuu lahjoja molemmilta puolilta rajamuutosta. Kokonaisuutta ei voi arvioida pelkästään voimassa olevan rajan perusteella.

Tarkastelujakso lasketaan päivästä päivään, ei kalenterivuosittain. Lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä, jos raja täyttyy.

Käytännön johtopäätös on yksinkertainen. Lahjoituksia ei kannata toteuttaa irrallisina ilman kokonaiskuvaa aikaisemmista ja suunnitelluista lahjoista. Kirjanpito omista lahjoista kannattaa pitää siitä päivästä lähtien, kun ensimmäinen lahja annetaan.

Yleisin virhe ei ole verotuksellinen

Verotus on se, mistä lahjoittamisen yhteydessä yleensä puhutaan. Riidat syntyvät kuitenkin muualta.

“Yleisin virhe on se, ettei lahjoituksia tehdä ennakoiden eikä tasapuolisesti lasten välillä. Silloin syntyy usein riita ennakkoperintöolettamasta tai suosiolahjasta. Usein epätasapuolisuus ei ole ollut edes tarkoituksellista”, sanoo Kari Hämeenaho, Moreni Oy:n toimitusjohtaja ja juridiikan lehtori.

Erot syntyvät huomaamatta. Yksi lapsi ostaa asunnon silloin, kun vanhemmilla on varaa auttaa. Toinen ostaa asunnon viisi vuotta myöhemmin, kun tilanne on toinen. Kolmas ei tarvitse apua lainkaan, mutta huomaa myöhemmin jääneensä ilman.

“Eriarvoinen kohtelu lasten välillä johtaa lähes aina riitoihin perinnönjakovaiheessa”, Hämeenaho toteaa.

Tässä on jatkuvan lahjakirjan tärkein hyöty. Kun kokonaisuus suunnitellaan etukäteen, lahjoittaja näkee, mitä kukin saa ja missä vaiheessa. Jos hän tietoisesti haluaa kohdella lapsiaan eri tavalla, se voidaan kirjata ja perustella. Ongelma ei ole epätasainen jako. Ongelma on dokumentoimaton epätasainen jako.

Ennakkoperintöolettama on pääsääntö, ei poikkeus

Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan rintaperilliselle annettu lahja on otettava perinnönjaossa huomioon ennakkoperintönä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava toisin tarkoitetun. Ennakkoperintö vähennetään aikanaan perinnönjaossa saajan perintöosuudesta.

Tämä on olettama, joka toimii ilman että kukaan tekee mitään. Juuri siksi se yllättää.

“Käytäntö on kirjava. Hyvin harvoin ymmärretään, että ennakkoperintöolettama pitäisi ottaa huomioon, esimerkiksi silloin kun omaisuutta myydään perillisille tai lapsenlapsille”, Hämeenaho sanoo.

Käytännössä lahjakirjaan otetaan kanta suuntaan tai toiseen: lahja on ennakkoperintöä tai se ei ole. Kumpikin ratkaisu on sallittu. Vaarallisin vaihtoehto on jättää asia mainitsematta, koska silloin ratkaisu tehdään vuosikymmeniä myöhemmin ilman lahjoittajaa.

Erikseen on huomattava suosiolahja. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla lakiosaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös sellainen lahja, jonka perittävä on antanut olosuhteissa, joista voidaan päätellä tarkoituksena olleen suosia saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Määräys pätee, vaikka lahjakirjassa olisi nimenomaisesti todettu, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä, eikä tarkastelu ole sidottu lahjaverotuksen kolmen vuoden sääntöön.

Tämä on yksi tavallisimmista väärinkäsityksistä. Maininta lahjakirjassa ei sulje pois kaikkia myöhempiä vaatimuksia.

Mitä samassa paketissa kannattaa ratkaista

Vaiheittaisessa lahjoittamisessa ratkaistaan harvoin vain se, kuka saa ja kuinka paljon. Samalla otetaan yleensä kantaa ainakin seuraaviin:

Hallinta- tai käyttöoikeuden pidättäminen. Lahjoittaja voi pidättää itsellään esimerkiksi asunnon hallintaoikeuden. Pidätetty oikeus alentaa lahjan verotusarvoa, mutta se myös rajoittaa saajan mahdollisuutta käyttää tai myydä omaisuutta. Kyse on aidosta valinnasta, ei automaattisesta verokikasta.

Avio-oikeuden poissulkeminen. Lahjakirjassa voidaan määrätä, ettei lahjansaajan puolisolla ole avio-oikeutta lahjaan ja sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Määräys on tehtävä lahjoituksen yhteydessä, ei jälkikäteen.

Lahjan suhde ennakkoperintöön. Käsitelty edellä.

Omaisuuden hallinnan jatkuvuus. Jos lahjoitetaan yhteisomistukseen tuleva kohde, kuten vapaa-ajan kiinteistö, kannattaa samalla sopia siitä, miten sitä hallitaan. Muuten toistetaan sama ongelma, joka syntyy jakamattomassa kuolinpesässä.

Kansainväliset tilanteet. Jos lahjanantaja, lahjansaaja tai omaisuus on ulkomailla, on selvitettävä, missä valtiossa lahja verotetaan ja vaikuttavatko asiaan verosopimukset.

Yritysvarallisuus muuttaa aikataulun

Kun lahjoitettavana on yrityksen osakkeita, kyse on tavallisesti sukupolvenvaihdoksesta. Silloin lahjoittaminen ei ole vain verokysymys vaan myös omistajastrategia.

Perintö- ja lahjaverolaissa on sukupolvenvaihdoksia koskeva huojennussäännös, jonka soveltaminen edellyttää tiettyjen edellytysten täyttymistä muun muassa siirtyvän omistusosuuden ja toiminnan jatkamisen osalta. Vaiheittain toteutettu lahjoitus voi joko tukea huojennuksen edellytyksiä tai vaarantaa ne. Ero syntyy siitä, miten erät on suunniteltu.

Samalla on ratkaistava yhtiöoikeudelliset kysymykset. Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke, osakassopimuksen ehdot, äänivallan jakautuminen ja hallituksen kokoonpano vaikuttavat siihen, mitä osakkeiden siirto käytännössä tarkoittaa. Osakkeiden omistaminen ei ole sama asia kuin yrityksen johtaminen.

Tässä yhdistyvät juridiikka, verotus, talous ja liiketoiminta. Yksi asiakirja ei riitä.

Mistä malli on syntynyt

Jatkuvan lahjakirjan idea lähti käytännön tarpeesta. Aiheesta laadittiin LAB-ammattikorkeakoulussa Lasse-Veikka Kähärin opinnäytetyö Jatkuva lahjakirja (2026), jonka ohjasi juridiikan lehtori Kari Hämeenaho. Työ on julkisesti saatavilla.

Opinnäytetyössä jatkuvaa lahjakirjaa tarkasteltiin juridisesti epävirallisena käsitteenä. Tavoitteena oli arvioida mallin toimivuutta, tulkinnanvaraisuutta ja käytännön sovellettavuutta sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkuvan lahjakirjan laatimisessa ja muissa lahjaverotukseen liittyvissä tilanteissa.

Opinnäytetyön, juridisen arvioinnin ja käytännön kokemuksen pohjalta Morenissa rakennettiin palvelu, joka on nyt asiakkaiden käytettävissä.

Milloin suunnittelu kannattaa tehdä?

Ennen ensimmäistä lahjaa.

Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta käytännössä yhteydenotto tulee usein vasta silloin, kun lahjoja on jo annettu. Silloin osa vaihtoehdoista on jo suljettu pois. Annettua lahjaa ei oteta takaisin, eikä lahjakirjaan voi lisätä jälkikäteen määräystä avio-oikeuden poissulkemisesta.

Suunnittelu on erityisen tarpeen, kun mukana on merkittävää omaisuutta, yritysvarallisuutta, useita lahjansaajia tai tuleva sukupolvenvaihdos.

Miten Moreni auttaa

Kartoitamme lahjoittajan tavoitteet, olemassa olevat lahjat ja omaisuuden rakenteen. Sen jälkeen laadimme suunnitelman, joka kattaa lahjoituserät, niiden ajoituksen, verovaikutukset ja ehdot. Laadimme yksittäiset lahjakirjat, otamme kantaa ennakkoperintöön ja avio-oikeuteen sekä huolehdimme siitä, että kunkin omaisuuslajin muotovaatimukset täyttyvät.

Kun mukana on yritysomaisuutta, sama tiimi arvioi arvonmäärityksen, yhtiöoikeudelliset kysymykset ja sukupolvenvaihdoksen kokonaisuuden. Tarvittaessa lahjoitussuunnitelma sovitetaan yhteen testamentin, avioehdon ja edunvalvontavaltuutuksen kanssa, jotta asiakirjat eivät ole keskenään ristiriidassa.

Ensimmäinen keskustelu ei vaadi valmista suunnitelmaa. Riittää, että kerrot, mitä haluat siirtää ja kenelle. Katso yrittäjän ja yksityishenkilön lakipalvelut tai ota yhteyttä.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko voi lahjoittaa verovapaasti? Samalta lahjanantajalta samalle saajalle voi vuoden 2026 alusta lähtien antaa kolmen vuoden aikana yhteensä enintään 7 499 euroa ilman lahjaveroa. Ennen 1.1.2026 annettuihin lahjoihin sovelletaan 5 000 euron rajaa. Raja on lahjanantajakohtainen.

Lasketaanko molempien vanhempien lahjat yhteen? Ei. Kumpikin vanhempi on oma lahjanantajansa, ja kummankin antamat lahjat käsitellään erikseen.

Onko lahja aina ennakkoperintöä? Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, ellei toisin määrätä. Muille kuin rintaperillisille annetut lahjat eivät ole ennakkoperintöä ilman nimenomaista määräystä.

Riittääkö maininta siitä, ettei lahja ole ennakkoperintöä? Se ratkaisee ennakkoperintökysymyksen, mutta ei sulje pois suosiolahjaa koskevaa tarkastelua lakiosaa laskettaessa. Siksi tilanne kannattaa arvioida kokonaisuutena.

Milloin lahjaveroilmoitus on tehtävä? Kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä, jos verotettavan lahjan raja täyttyy. Ilmoituksen tekee lahjansaaja.

Artikkeli perustuu Suomessa voimassa olevaan oikeuteen 20.8.2026. Se on yleistä tietoa, ei toimeksiantokohtaista neuvontaa. Lahjoittamisen verovaikutukset ja perheoikeudelliset seuraukset ovat aina tapauskohtaisia.

Artikkeli

Yritystarkastus auttaa näkemään, missä yrityksen rahat, riskit ja mahdollisuudet oikeasti ovat

Yritystarkastus ei ole tilintarkastus eikä vain yrityskauppaa varten. Näin tunnistat, milloin yrityksen kunto kannattaa selvittää

TUTUSTU

Yhteisomistuksen purkaminen voi olla kivuliasta: tee sopimus selkeyttämään tilannetta

Riita alkaa yleensä kustannuksista tai mökin käytöstä. Älä riitele tee yhteisomistussopimus.Miksi kirjaaminen sitoo myös uutta omistajaa.

TUTUSTU

Jatkuva lahjakirja – varallisuuden siirtämistä suunnitelmallisesti

Kolmen vuoden sääntö, ennakkoperintöolettama ja lasten tasapuolinen kohtelu. Näin lahjoitussuunnitelma tehdään ennen ensimmäistä lahjaa.

TUTUSTU

Miksi kuolinpesä kannattaa jakaa mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen?

Jakamaton kuolinpesä tuntuu helpolta, mutta osakaspiiri kasvaa ja riidan riski nousee. Lue, milloin jako kannattaa tehdä ja milloin ei.

TUTUSTU

Miten tallenneuudistus muuttaa oikeudenkäyntien todistelua?

Videointi alkaa käräjäoikeuksissa 1.10.2026. Hovioikeus katsoo kertomukset tallenteelta, joten käräjäoikeudesta tulee ainoa tilaisuus kertoa.

TUTUSTU

Riippumattomien hallitusjäsenten rooli mikro- ja pk-yritysten strategisessa johtamisessa

Riippumattomat hallitusjäsenet tuovat pk-yrityksiin objektiivisuutta, tehostavat strategiaa ja päätöksiä sekä tukevat kasvua kustannustehokkaasti.

TUTUSTU

Kotitoimisto – vaaranpaikka vai tulevaisuuden työympäristö?

Etätyö tuo työturvan haasteita: ergonomia, tietoturva, jaksaminen. Miten laki ja työnantajat voivat vastata uuden ajan vaatimuksiin?

TUTUSTU

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi!

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi ja turvaa yrityksesi kilpailukyky – liikesalaisuuslain ja sopimusten avulla.

TUTUSTU

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa? Miten nämä yrityskaupan muodot eroavat ja kumpi on myyjälle kannattavampi vaihtoehto.

TUTUSTU

PK-yrityksen Due Diligence -tarkastuksen hyödyt

Due diligence -tarkastus varmistaa yrityksen arvon, vähentää riskejä ja sujuvoittaa tehokkaasti yrityskauppaprosessia.

TUTUSTU

Yhtymän purkaminen käytännössä

Yhtymä on osapuolten yhteenliittymä, jonka purku onnistuu sopimuksella, myynnillä, lohkomisella tai halkomisella.

TUTUSTU

Työnantaja, työntekijöiden tiedonsaantioikeus tulee – näin valmistaudut siihen

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi lisää läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden oikeuksia. Työnantajien on valmistauduttava uusiin velvoitteisiin.

TUTUSTU

Henkilöstön sitouttamisen eri muodot

Sitouttaminen saatetaan usein mieltää keinoksi vähentää lähtöherkkyyttä, vaikka tosiasiassa se kannattaisi ymmärtää moninaisemmin.

TUTUSTU

Miksi valita räätälöity sopimus mallisopimuksen sijaan?

Sopimus tarkoittaa yhden tai useamman osapuolen välistä oikeustoimea. Sopimuksen tarkoituksena on luoda, muuttaa tai kumota sopimusosapuolten välisiä oikeuksia ja velvoitteita. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilaissa säädetään sopimusten tekemisestä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joka tarkoittaa, että kaikilla henkilöillä on vapaus valita, suostuvatko he tekemään tiettyä sopimusta. Sopimusosapuolet voivat lähtökohtaisesti päättää keskenään sopimuksen sisällöstä ja muodosta, koska laissa ei pääsääntöisesti ole näistä säännöksiä. Erilaisia sopimuksia voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti.

TUTUSTU

Johtajasopimuksen purkaminen

Johtajasopimuksen purkaminen osakeyhtiössä on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää tarkkaa oikeudellista harkintaa koskien sekä yhtiön, että toimitusjohtajan oikeuksia ja velvoitteita. Suomessa osakeyhtiölaki asettaa toimitusjohtajalle huolellisuusvelvoitteen (1:8 §) eli velvollisuuden toimia huolellisesti sekä korvausvastuun (22:1 §) eli toimitusjohtaja vastuussa mahdollisista rikkomuksista, mikä on keskeinen osa hänen asemaansa yhtiössä. Tämä lainsäädäntö ei ainoastaan korosta toimitusjohtajan vastuuta toimia yhtiön edun mukaisesti, vaan myös määrittelee, miten hänen toimintaansa arvioidaan ja mitä häneltä vaaditaan.

TUTUSTU

Viivästyskorko – miten määräytyy, mitä voidaan sopia ja mitä ei?

Viivästyskorko on korvaus, joka maksetaan myöhässä olevasta maksusta. Se on tarkoitettu kannustamaan velallista maksamaan velkansa ajallaan ja korvaamaan velkojalle aiheutuneet kustannukset ja menetetyt tuotot. Viivästyskoron määrä on sidottu Suomen Pankin ohjauskorkoon, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

TUTUSTU

Osakassopimus, sen sitovuus ja muuttaminen

Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus. Siinä osakkeenomistajat sopivat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan sekä yhtiötä kohtaan. Usein osakassopimuksessa sovitaan muun muassa osakkaiden työskentelyvelvoitteesta, yhtiön voitonjaosta, salassapidosta sekä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä asioista.

TUTUSTU

Perimysjärjestys - missä määrin voidaan poiketa testamentilla?

Perintökaari on laki, joka määrää muun muassa, kuka perii vainajan omaisuuden, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Tätä kutsutaan perimysjärjestykseksi. Suomessa perimysjärjestystä ohjaavat sukulaissuhteet, jotka on jaettu neljään eri ryhmään.

TUTUSTU

Kun asiakasta viilataan linssiin ulkomaan autokaupassa

Ulkomaan autokaupan yleisimmät ongelmatilanteet koskevat useimmiten virheellistä kauppasopimusta. Yritykset yrittävät kiertää lakisääteistä virhevastuuta laatimalla sopimusmallin, jossa ostaja ja myyjä merkitään yksityishenkilöiksi tai yrittäjiksi. Lakisääteinen virhevastuu on voimassa vain, jos ostajana on kuluttaja ja myyjänä yritys (Euroopan kuluttajakeskus).

TUTUSTU

Kasvuvara innovaatioyritystä perustaessa

Innovaatioyrityksen tarkoitus on tuottaa tuotetta tai palvelua, jolla voidaan saada aikaan käyttäjälleen lisäarvoa kannattavasti. Innovaatioyrityksen keskeisenä elinehtona on kyky suojata tuotteensa tai palvelunsa immateriaalioikeudet. Menestyksen perusta rakentuu ennen kaikkea yrityksen vahvalle rakenteelle ja oikeudelliselle suojalle.

TUTUSTU

Due Diligence -tarkastus yrityskaupan yhteydessä

Yrityskauppa on usein yritysjärjestelyn alkuvaihe. Yrityskaupassa ostetaan kohdeyrityksen liiketoiminta tai sen osakkeet tai osuudet. Yrityskauppojen tullessa ajankohtaiseksi on mahdollisen ostajan etu selvittää ostokohteena olevan yrityksen tilanne ennen varsinaista ostopäätöstä. Due Diligence (DD) tarkoittaa siis yrityksen tarkastusta ennen sen ostamista. DD -tarkastus sisältää tutkimukset sekä selvitykset, jotka ostaja tahtoo tehtävän ennen mahdollista yrityskauppaa, jotta yrityksen sisällöstä ja toiminnasta saadaan oikea käsitys.

TUTUSTU

Toimenpiteet asuntokaupan jälkeen – kuinka rekisteröit omistusoikeuden

Asuntokaupan viimeistely on jännittävä hetki sekä ostajille että myyjille, mutta se ei merkitse vielä loppua asuntokauppaprosessille. Yksi olennainen osa kaupan loppuunsaattamista on varmistaa, että uusi omistaja rekisteröi omistusoikeuden asianmukaisesti. Tämä askel on välttämätön kiinteistön tai asunnon siirtymisessä uudelle omistajalle.

TUTUSTU

Huoneistotietojärjestelmä ja sen vaikutukset – miten järjestelmä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistustiedot sekä panttioikeudet. HTJ:n juuret juontavat ASREK-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tämän järjestelmän kehittäminen.

TUTUSTU

Holdingyhtiön mahdollisuudet

Yhtiörakenteita suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus holdingyhtiön perustamisesta. Holdingyhtiö mahdollistaa huojennettujen osinkojen noston omistajalle eli verosuunnittelun näkökulmasta yhtiörakenteella on etunsa. Ansiotulojen verotus kasvaa tulojen noustessa progressiivisesti. Pääomatulona Holdingyhtiöstä nostettujen osinkojen verotus toimii eri tavoin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on varallisuudesta riippuvaa. Mitä varakkaampi yhtiö on, sitä enemmän voi jakaa huojennettuja osinkoja omistajalle. (Raeste 2023).

TUTUSTU

Kuinka Morenin ammattitaito ja kokemus tukevat yrityksesi transformaatiota

Moreni Oy tarjoaa kattavaa palvelua yritysjärjestelyjen osalta. Ammattitaidon ja kokemuksen avulla olemme valmiita auttamaan yritystäsi läpi yritysjärjestelyprosessin, suunnittelusta toteutukseen. Tarjoamme apua yritysrakenteen suunnittelussa, verotuksellisesti järkevien ratkaisujen löytämisessä, Due Diligence -prosessissa, neuvotteluissa ja integraatiopalveluissa. Asiantuntijamme hallitsevat yritysjärjestelyt kaikissa muodoissaan, kuten sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron, osakevaihdon ja yhtiömuodon muutokset.

TUTUSTU

Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit sekä mahdollisuudet?

Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto.

TUTUSTU

Vaihtoehdot verotusyhtymän purkamiseen

Artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö verotusyhtymän purkamisen prosessista. Tuloverolain (1535/1992) 4 §:n 1 momentissa määritellään, että verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Yhtymän purkamisesta ei löydy paljoakaan varteen otettavaa tietopohjaa. Myöskään yhtymän purkamisen toteuttamisesta tai sen seurauksista ei löydy valmista sovellettavaa ohjetta. Tietoa maasta -lehden mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia tiloja yhteisomistuksessa, ja yhteisomistuksien määrä maanomistuksessa on ollut pitkään kasvussa (Putkonen 2019, 12.).

TUTUSTU

Sulautuminen yritysjärjestelynä

Sulautumisella tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siirtämällä sulautuvan yhtiön varat ja velat vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa kyse voi olla kahdesta tai useammasta yhtiöstä. Tuloksena ja tavoitteina sulautumisessa on usein liikevaihdon kasvu, markkinaosuuden kasvattaminen sekä toiminnan tehostaminen.

TUTUSTU

Liiketoimintasiirrossa merkittyjen osakkeiden hankinta-aika

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan käytännössä yritysjärjestelyä, jossa siirtävä yhtiö luovuttaa vastaanottavalle yhtiölle varat sekä velat, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen. Liiketoimintasiirrossa vastaanottavan yhtiö edellytetään jatkamaan siirtynyttä liiketoimintaa.

TUTUSTU

Turvaa asioidesi hoitaminen yksilöllisellä edunvalvontavaltuutuksella

Meillä jokaisella on ollut aikanaan oma edunvalvoja, yleensä elämämme ensimmäisten 18 vuoden aikana. Tällöin edunvalvojana on useimmiten toiminut oma vanhempamme.

TUTUSTU

Voiko tehokasta hallitusta olla ilman ulkopuolisia hallitusammattilaisia?

Hallituspartnerit-verkosto edistää pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittämällä jäsentensä hallitusosaamista.

TUTUSTU

Oikeusturvavakuutuksen toimintaperiaatteet ja korvauskäytännöt

Oikeusturvavakuutus tarjoaa taloudellista suojaa oikeudellisten riitojen varalta. Sen kattavuus on kuitenkin rajattu yksilöllisiin vakuutusehtoihin

TUTUSTU

Kiinteistökaupat - energiatodistuksesta ei ole osattu tehdä pakollista

Viime vuosia vaivanneen energiakriisin vuoksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat kuumia puheenaiheita. Muun muassa kodinkoneita ostettaessa yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota laitteiden energiamerkintään, mutta kuinka moni omakotitalosta haaveileva on tietoinen, että myös kiinteistöillä sijaitseville asuinrakennuksille kuuluisi omistajanvaihdon yhteydessä hankkia energiamerkintä? Euroopan unionin tekemän selvityksen mukaan, jopa yli 70 % EU:n energiankulutuksesta johtuu suoraan rakennuksista.

TUTUSTU