Kirjoittaja: Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja ja osakas, Moreni Oy. Juridiikan lehtori, KTM. Opettanut muun muassa perhe- ja perintöoikeutta LUT-yliopistoissa. Julkaistu: 20.8.2026
Perunkirjoitus on tehty, perukirja on toimitettu Verohallinnolle ja kaikki tuntuu olevan järjestyksessä. Perinnönjaosta ei kuitenkaan puhuta. Ei nyt, ei ensi kesänä, ei seuraavana. Mökki pysyy suvulla, asuntoa ei tarvitse myydä ja kaikki lupaavat hoitaa asiat hyvässä hengessä.
Näin on hoitunut moni kuolinpesä. Osa niistä on edelleen jakamatta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Käytännön kokemus puhuu selvää kieltä: pesä kannattaa yleensä jakaa heti, kun se on selvitetty ja velat on hoidettu. Jakamatta jättämiselle on hyviä syitä, mutta niiden pitää olla tietoisia päätöksiä, ei asioiden lykkäämistä.
Lyhyesti
- Perunkirjoitus ei jaa perintöä. Se selvittää varat, velat ja osakkaat sekä tuottaa perukirjan perintöverotusta varten.
- Laki ei aseta yleistä määräaikaa perinnönjaolle. Siksi moni pesä jää jakamatta vuosiksi.
- Mitä pidempään pesä on jakamatta, sitä useampi osakas, sitä epävarmemmat arvot ja sitä suurempi riidan riski.
- Jos pesää ei jaeta, tehkää kirjallinen sopimus siitä, miten yhteistä omaisuutta hallitaan ja kuka maksaa mitäkin.
Miksi jako jää tekemättä?
Syy on harvoin juridinen.
“Yleisin syy on se, ettei asiasta ole haluttu keskustella heti kuoleman jälkeen. Tai yhteisomistus on nähty mahdolliseksi ja päätöstä on lykätty tulevaisuuteen”, sanoo Kari Hämeenaho, Moreni Oy:n toimitusjohtaja ja juridiikan lehtori.
Kumpikin on inhimillinen ratkaisu. Ongelma on siinä, että lykkäämisestä tulee huomaamatta pysyvä olotila. Kukaan ei tee päätöstä olla jakamatta pesää. Jako vain jää tekemättä, ja vuosien kuluttua tilanne on toinen kuin silloin, kun asiasta olisi ollut helppo sopia.
Perunkirjoitus ei ole perinnönjako, eikä jako aina ole ensimmäinen askel
Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat, velat, perilliset ja testamentinsaajat sekä laaditaan perukirja perintöverotusta varten. Omaisuus jää tämän jälkeen kuolinpesän osakkaiden yhteiseen hallintaan.
Jos vainaja oli avioliitossa eikä avio-oikeutta ollut suljettu pois avioehdolla, ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus. Käytännössä juuri tässä moni pesä jää jumiin. Osituksessa ratkaistaan, mikä osa omaisuudesta ylipäätään kuuluu jaettavaan jäämistöön, ja ilman sitä perinnönjaon lopputulos on epävarma.
Perintökaaren mukaan pesän velat on maksettava tai niiden maksamiseen on varattava riittävät varat ennen jakoa. Sen jälkeen jako voidaan tehdä. Perintöverotuspäätöstä ei tarvitse jäädä odottamaan.
Lesken oikeus rajoittaa pääsääntöä
Nopea jako ei ole aina osakkaiden päätettävissä. Perintökaaren 3 luku suojaa leskeä: leskellä on lähtökohtaisesti oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, ja vähintään puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon kohdistuva hallintaoikeus on suojattu myös rintaperillisen jakovaatimusta vastaan.
Tämä ei tarkoita, ettei asioita kannattaisi selvittää. Se tarkoittaa, että lesken tilanteessa keskustelu käydään eri kysymyksestä: miten asuminen turvataan, miten omaisuutta hoidetaan hallinta-aikana ja mitä tapahtuu myöhemmin.
Yksi vastustava osakas riittää pysäyttämään päätöksen
Kuolinpesän osakkaat hallitsevat omaisuutta yhdessä. Merkittäviä päätöksiä ei tehdä enemmistöllä. Asunnon, kiinteistön, ajoneuvon tai arvopapereiden myynti edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden suostumusta. Yhdenkin osakkaan vastustus riittää estämään ratkaisun, vaikka muut pitäisivät sitä järkevänä.
Niin kauan kuin kaikki ovat sovussa ja tavoitettavissa, järjestely toimii. Yhden osakkaan elämäntilanteen, taloudellisen aseman tai näkemyksen muuttuminen riittää pysäyttämään päätöksenteon.
Jos yhteistä ratkaisua ei löydy, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Riitaisessa tai muuten hankalassa pesässä voidaan hakea myös pesänselvittäjää. Menettely purkaa pattitilanteen, mutta se maksaa ja kärjistää usein välejä.
Kannattaa myös huomata, ettei pesänjakaja ole vain riidan merkki. Laajassa tai monimutkaisessa pesässä ulkopuolinen jakaja voi olla järkevä ratkaisu myös silloin, kun osakkaat ovat keskenään sovussa.
Osakaspiiri muuttuu ja sisarusparvi hajoaa
Pitkään jakamatta jääneen pesän suurin yksittäinen ongelma on osakaspiirin muuttuminen. Kun alkuperäinen osakas kuolee, hänen tilalleen tulee hänen kuolinpesänsä ja mahdollisesti useita uusia osakkaita.
“Sopuisa yhteiselo kääntyy tyypillisesti riitaiseksi kahdessa tilanteessa. Ensimmäinen on se, että joku osakkaista alkaa hallinnoida omaisuutta kuin omaansa, esimerkiksi siksi että asuu lähempänä kuin muut. Silloin muut kokevat asemansa uhatuksi. Toinen on se, että osakas kuolee ja hänen tilalleen tulevat hänen lapsensa. Kun aiemmin sopuisasti elänyt sisarusparvi hajoaa, näkemykset yhteisen omaisuuden hallinnasta alkavat erota”, Hämeenaho kuvaa.
Muutos ei vaadi riitaa. Riittää, että elämäntilanteet menevät eri suuntiin. Pienten lasten saaminen voi muuttaa kesämökin käyttötarpeen kokonaan toiseksi kuin se oli aiemmin, ja siitä syntyy erimielisyyttä ilman että kukaan tekee mitään väärin.
Samalla selvitystyö vaikeutuu. Vanhoja osituksia ei ehkä ole tehty, asiakirjoja ei löydy ja vuosikymmenten takaisista järjestelyistä on jäljellä vain suullisia muistikuvia. Jos osakkaita on ulkomailla, sukuselvitys voi edellyttää asiakirjoja useasta maasta. Alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva osakas puolestaan tarkoittaa, että jakoon tarvitaan edunvalvojan sijainen ja viranomaisen myötävaikutus, mikä pidentää prosessia usein kuukausilla.
Ajoissa tehty jako katkaisee tämän ketjun.
Kulut jatkuvat, ja perintövero ei odota jakoa
Jakamaton kuolinpesä ei ole kuluton säilytyspaikka. Asunnosta, kiinteistöstä, metsästä tai ajoneuvosta kertyy veroja, vakuutusmaksuja, vastikkeita, sähkömaksuja ja korjauskuluja. Tyhjillään oleva rakennus menettää arvoaan, jos sitä ei lämmitetä eikä huolleta.
Aluksi laskut maksetaan pesän tililtä. Kun rahavarat vähenevät, osakkaiden on sovittava, maksavatko he kulut omista varoistaan vai myydäänkö omaisuutta. Erimielisyys on helppo ymmärtää, jos kaikki osallistuvat kuluihin mutta vain yksi käyttää omaisuutta. Silloin nousee esiin myös kysymys käyttökorvauksesta, joka on käytännössä yksi tavallisimmista riidan aiheista ja joka ratkeaa aina tapauskohtaisesti.
Perintövero pannaan maksuun perukirjan perusteella. Perillinen voi joutua maksamaan veron, vaikka hän ei ole saanut pesästä vielä euroakaan. Osittainen jako on tällöin usein järkevä ratkaisu: esimerkiksi tilivarat voidaan jakaa verojen maksamista varten, vaikka kiinteistö jätettäisiin perustellusta syystä vielä yhteiseen omistukseen.
Etelä-Karjalassa riita syntyy usein rantatontin arvosta
Perinnönjaossa omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti jakohetken käypään arvoon, ellei osakkaiden kesken toisin sovita. Perukirjaan merkitty kuolinhetken arvo ei siis ratkaise asiaa myöhemmin.
Etelä-Karjalassa tämä kysymys kärjistyy tavallista useammin.
“Täällä lomakiinteistöt ja rantatontit ovat kulkeneet suvussa pitkään. Niillä on tunnearvoa, ja lisäksi vastaavaa paikkaa on vaikea saada mistään muualta. Arvot ovat korkeita, myyntiajat pitkiä ja odotukset hinnasta usein sen mukaiset. Hyvin usein sopuun ei päästä juuri siksi, että osakkailla on eri näkemys siitä, minkä arvoinen rakas lomamökki on”, Hämeenaho sanoo.
Kun sopimusta ei synny, lopputulos on tavallisesti se, ettei kukaan saa haluamaansa. Omaisuus päädytään myymään ja rahat jaetaan. Se on harvoin se ratkaisu, jota kukaan osakkaista alun perin tavoitteli.
Käytännön johtopäätös on yksinkertainen: jos mökistä ollaan eri mieltä, kannattaa hankkia riippumaton arvio aikaisin ja keskustella siitä avoimesti. Se on halvempaa kuin vuosien vääntö.
Kun kuolinpesässä on yritys, kello käy nopeammin
Yritysomaisuus muuttaa aikataulun kokonaan. Kuolinpesä käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa yhtenä osakkeenomistajana, ja sen käyttäminen edellyttää osakkaiden yhteisymmärrystä. Samalla yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke tai osakassopimuksen ehdot voivat aktivoitua omistajan kuoleman perusteella.
“Muutamia tapauksia on tullut vastaan, joissa yrityksen toiminta on käytännössä pysähtynyt. Vainajalla oli niin keskeinen rooli, ettei sitä pystytty täyttämään heti, eivätkä perilliset olleet halukkaita tai riittävän perehtyneitä jatkamaan liiketoimintaa”, Hämeenaho kertoo.
Tässä juridiikka, talous, verotus ja liiketoiminta kytkeytyvät yhteen. Kysymys ei ole vain siitä, kuka perii osakkeet, vaan siitä, kuka johtaa yhtiötä ensi viikolla, mitä yhtiöjärjestys sanoo ja mitä siirto maksaa verotuksessa. Yrittäjän kuolinpesässä perinnönjakoa ei kannata jättää odottamaan sopivaa hetkeä.
Jos et jaa nyt, tee sopimus
Yhteisomistus voi olla täysin toimiva ratkaisu. Se vain vaatii saman huolellisuuden kuin mikä tahansa muu liikesuhde.
“Jos kuolinpesää ei jaeta, konkreettinen ensimmäinen toimenpide on laatia sopimus siitä, miten yhteistä omaisuutta hallinnoidaan. Vastuut ja velvoitteet kirjataan erilliseen sopimukseen. Moreni on laatinut tällaisen sopimusmallin, jossa nämä asiat on huomioitu”, Hämeenaho sanoo.
Sopimukseen kirjataan tyypillisesti käyttövuorot, kustannusten jakaminen, korjauksista päättäminen, vuokraaminen, lunastusoikeudet ja menettely tilanteessa, jossa joku haluaa luopua osuudestaan. Usein selkein rakenne on jakaa pesä ja sopia yhteisomistuksesta erikseen. Silloin omistus on selvä ja pelisäännöt kirjallisia.
Muistettavaa on myös se, että sopimusjaossa perinnönjakokirja on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on se todistettava. Jos jaossa siirtyy kiinteistö, uuden omistajan on haettava lainhuutoa. Muotoseikkojen laiminlyönti tulee kalliiksi vasta myöhemmin, yleensä silloin kun omaisuutta yritetään myydä tai panttata.
Testamentti ja edunvalvontavaltuutus ehkäisevät ongelmia ennakolta
Osa ongelmista ratkaistaan parhaiten ennen kuolemaa. Testamentilla voidaan selventää, kenelle omaisuus menee ja millaisia käyttö- tai hallintaoikeuksia siihen liittyy. Yrityksen, metsätilan tai vapaa-ajan asunnon siirtyminen seuraavalle sukupolvelle kannattaa suunnitella etukäteen.
Testamentti ei poista kaikkia riitoja eikä sillä voida sivuuttaa rintaperillisen lakiosaa tai lesken lakisääteisiä oikeuksia. Se vähentää kuitenkin epäselvyyttä vainajan tahdosta.
Yrittäjän kohdalla testamentti, avioehto, edunvalvontavaltuutus ja yhtiön osakassopimus kannattaa arvioida yhtenä kokonaisuutena. Ne vaikuttavat toisiinsa, ja pahimmillaan ne ovat keskenään ristiriidassa juuri silloin, kun niitä tarvittaisiin.
Milloin jakamatta jättäminen on perusteltua?
Nopea jako ei ole itsetarkoitus. Jakamatta jättäminen voi olla perusteltua ainakin näissä tilanteissa:
- lesken asuminen tai testamenttiin perustuva hallintaoikeus
- omaisuuden suunniteltu myynti tai osakkaan lunastus, joka on kesken
- metsä- tai yritysomaisuuden siirto, joka vaatii vero- ja rahoitussuunnittelua
- pesän selvitys on kesken tai velkatilanne on epäselvä
Ratkaisevaa on, että päätös on tietoinen. Kirjatkaa, kuka hoitaa pesän asioita, miten kustannukset ja tuotot jaetaan, miten omaisuutta käytetään ja milloin tilanteeseen palataan.
Miten Moreni auttaa
Kuolinpesän tilanteessa juridiikka, talous ja verotus kulkevat samassa paketissa. Moreni hoitaa perunkirjoitukset ja perukirjat, selvittää osakaspiirin ja vanhat järjestelyt, laatii ositus- ja perinnönjakosopimukset sekä yhteisomistuksen hallintaa koskevat sopimukset. Lisäksi arvioimme omaisuuden arvon, tunnistamme jaon verovaikutukset ja avustamme neuvotteluissa silloin, kun näkemykset eroavat.
Kun pesässä on yritysomaisuutta, sama tiimi arvioi myös yhtiöoikeudelliset kysymykset, arvonmäärityksen ja omistuksen jatkuvuuden. Jos yhteisomistus on jo ehtinyt lukkiutua, avustamme sen purkamisessa.
Ensimmäinen keskustelu ei vaadi valmista suunnitelmaa. Riittää, että kerrot tilanteen. Katso yrittäjän ja yksityishenkilön lakipalvelut tai ota yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kuolinpesän jakamiselle määräaikaa? Yleistä määräaikaa ei ole. Perunkirjoitus on sen sijaan toimitettava perintökaaressa säädetyssä määräajassa kuolemasta. Perinnönjaon voi tehdä heti, kun pesä on selvitetty ja velat on hoidettu.
Voiko kuolinpesän jakaa osittain? Voi. Osittainen jako on tavallinen ratkaisu esimerkiksi silloin, kun tilivarat halutaan jakaa perintöverojen maksamista varten mutta kiinteistö jätetään toistaiseksi yhteiseen omistukseen.
Voiko yksi osakas pakottaa muut myymään omaisuuden? Ei suoraan. Osakas voi kuitenkin hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Jos sopuun ei päästä ja omaisuus on jakokelvotonta, lopputulos on käytännössä usein myynti ja rahojen jakaminen.
Tarvitaanko perinnönjakoon perintöverotuspäätös? Ei. Jakoa ei tarvitse odottaa verotuspäätöstä. Vero pannaan maksuun perukirjan perusteella, ja perillinen voi joutua maksamaan sen ennen kuin on saanut perintöä käteensä.
Artikkeli perustuu Suomessa voimassa olevaan oikeuteen 20.8.2026. Se on yleistä tietoa, ei toimeksiantokohtaista neuvontaa. Perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia.