Kirjoittaja: Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja ja osakas, Moreni Oy. Juridiikan lehtori, KTM. Julkaistu: 20.8.2026
Yrittäjä huomaa, että liikevaihto kasvaa mutta tilillä ei ole enempää rahaa kuin ennen. Kirjanpito on hoidettu, tilinpäätös on valmistunut ajallaan eikä kukaan ole tehnyt mitään ilmeisen väärin. Silti tuntuu siltä, ettei kokonaisuudesta saa otetta.
Kari Hämeenaho käytti tästä opinnäytetyötä varten tehdyssä haastattelussa vuonna 2025 yksinkertaista vertausta. Jos auton moottorista kuuluu outoa kolinaa, auto viedään pajalle ennen kuin moottori hajoaa. Yrityksessä sama tarkoittaa sitä, että ongelmat kannattaa tunnistaa ennen kuin niistä tulee riitoja, väärinkäytöksiä tai este yrityskaupalle.
Yritystarkastus kuulostaa raskaalta prosessilta. Käytännössä kyse on hyvin arkisesta asiasta: selvitetään, missä kunnossa yrityksen hallinto, talous, sopimukset, järjestelmät ja toimintatavat ovat.
Lyhyesti
- Yritystarkastus ei ole tilintarkastus eikä se korvaa sitä. Se on vapaaehtoinen selvitys, jonka laajuuden yritys itse määrittää.
- Tarkastusta ei tarvitse tehdä vain yrityskaupan takia. Yleisimmät syyt ovat epäselvä talous, väärinkäytösepäily ja nopea kasvu.
- Pk-yrityksessä riskit ovat harvoin monimutkaisia. Ne liittyvät yrityskorttiin, matkalaskuihin, hyväksymiskäytäntöihin ja puuttuviin päätöksiin.
- Havainnoilla on usein sekä juridinen, verotuksellinen että työoikeudellinen seuraus. Siksi tarkastusta ei kannata katsoa vain yhdestä kulmasta.
Mikä yritystarkastus on, ja mikä se ei ole
Yritystarkastus sekoitetaan helposti kahteen muuhun asiaan.
Se ei ole tilintarkastus. Tilintarkastus on lakisääteinen ja säännelty, ja sen kohteena on kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto laissa määritellyssä laajuudessa. Yritystarkastus on vapaaehtoinen. Yritys päättää itse, mitä tarkastetaan ja miksi. Tilintarkastaja voi antaa puhtaan kertomuksen yhtiölle, jonka sisäiset käytännöt ovat silti kaukana kunnosta.
Se ei ole automaattisesti due diligence. Yrityskauppaan liittyvä tarkastus tehdään kaupan ehdoilla ja ostajan tai myyjän näkökulmasta. Tässä artikkelissa on kyse tilanteesta, jossa kauppaa ei ole vireillä. Yrityskaupan tarkastuksista kerromme erikseen omissa artikkeleissamme.
Yritystarkastuksessa on kyse siitä, että yritys katsoo itseään ulkopuolisin silmin ennen kuin joku muu tekee sen sen puolesta.
Milloin tarkastus kannattaa tehdä?
Yleisin lähtökohta on epäselvä talous. Rahaa tulee sisään, mutta sitä katoaa jonnekin. Kassavirta on heikko, kulut kasvavat tai järjestelmistä ei saada päätöksentekoon kelvollista tietoa. Tunne siitä, ettei luvuista saa otetta, on itsessään riittävä syy selvittää asia.
Toinen tavallinen tilanne on väärinkäytösepäily. Yrityksen varoja on käytetty epäselvästi, matkalaskut ovat poikkeuksellisen suuria tai yrityskortin käytössä on kysymyksiä. Näissä tilanteissa nopeus on tärkeää, mutta hallittu eteneminen on tärkeämpää.
Kolmas on nopea kasvu. Se, mikä toimi viiden hengen yrityksessä, ei toimi enää silloin, kun henkilöstöä, asiakkaita ja rahaliikennettä on moninkertaisesti enemmän. Kasvussa ongelma ei yleensä ole se, että joku tekisi väärin, vaan se, ettei kukaan tiedä varmasti, kuka päättää mistäkin.
Lisäksi tarkastus on ajankohtainen, kun yritys hakee rahoitusta, ottaa mukaan uuden osakkaan tai valmistautuu sukupolvenvaihdokseen. Rahoittaja ja uusi omistaja kysyvät samoja asioita kuin ostaja, vaikka kauppaa ei olisi.
Pienissä yrityksissä riskit ovat arkisia
Monessa pk-yrityksessä ongelmat eivät synny monimutkaisista järjestelyistä vaan arjesta. Tavallisimpia tarkastuskohteita ovat yrityskortin käyttö, matkalaskut ja kilometrikorvaukset, hallituksen pöytäkirjat ja päätökset, toimitusjohtajan kulujen hyväksyminen, sopimukset ja laskutuskäytännöt sekä sisäiset ohjeet ja hyväksymisrajat.
Yhteistä näille on se, että ne kaikki ovat kunnossa niin kauan kuin kukaan ei kysy. Riitatilanteessa kysytään kuitenkin aina sama asia: mitä oli päätetty, kuka hyväksyi ja missä se näkyy.
Jos ohjeita ei ole, jokainen toimii omalla tavallaan. Se ei ole kenenkään vika, mutta se on yhtiön ongelma.
Väärinkäytös ei ole vain rahakysymys
Moni yrittäjä ajattelee, ettei väärinkäytös voi tapahtua omassa yrityksessä. Käytännössä pienessä yrityksessä riski voi olla suurempi kuin isossa, koska samat henkilöt hoitavat monia asioita ja valvontaa on vähän. Usein tekijä perustelee toimintaa itselleen sillä, että on tehnyt paljon töitä tai ansaitsisi enemmän.
Yhtiön kannalta kyse on kuitenkin varojen käytöstä ilman asianmukaista perustetta, ja seurauksia on useampia kuin yksi.
Yhtiöoikeus. Jos yhtiön varoja on käytetty ilman laillista perustetta, kyse voi olla osakeyhtiölain vastaisesta varojenjaosta. Siihen liittyy lähtökohtaisesti palautusvelvollisuus, ja päätöksentekoon osallistuneille voi syntyä vahingonkorvausvastuu.
Verotus. Sama tapahtuma voi tulla arvioitavaksi verotuksessa peiteltynä osinkona tai palkkana. Veroseuraus koskee tällöin sekä saajaa että yhtiötä, ja se voi realisoitua vuosia myöhemmin.
Työoikeus. Jos epäily kohdistuu työntekijään, menettelytavat ratkaisevat. Väärä järjestys kuulemisessa, dokumentoinnissa tai päättämisessä voi kääntää selvän asian yhtiötä vastaan.
Rikosoikeus. Osa tapauksista täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tutkintapyynnön tekeminen on kuitenkin päätös, jonka seuraukset kannattaa arvioida etukäteen, ei kesken selvitystyön.
Juuri tästä syystä väärinkäytösepäilyä ei kannata selvittää yhdestä näkökulmasta. Pelkkä kirjanpidollinen selvitys kertoo, mitä on tapahtunut. Se ei kerro, mitä yhtiön pitäisi seuraavaksi tehdä.
Yhdessä toimeksiannossa avustimme sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksen omistajaa kirjanpitorikkomusten, varojen väärinkäytön ja tutkintapyyntöjen selvittämisessä. Tapaus on kuvattu referensseissämme: sisäisessä tarkastuksessa ilmenneet rikkomukset.
Hallituksen rooli on ratkaiseva
Hallitus ei ole muodollinen elin. Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Pienessä yhtiössä tämä unohtuu helposti. Päätöksiä tehdään suullisesti, pöytäkirjat jäävät puutteellisiksi eikä toimitusjohtajan toimintaa tosiasiallisesti valvota. Silloin voi syntyä tilanne, jossa bonuksia, kuluja tai muita korvauksia maksetaan ilman selvää päätöstä. Jälkikäteen näiden selvittäminen on kallista.
Hyvä hallintotapa ei tarkoita byrokratiaa. Se tarkoittaa, että tärkeät päätökset kirjataan, vastuut ovat selvät ja varojen käyttöä valvotaan järkevästi. Käytännössä kevyt hallituksen itsearviointi on usein järkevin ensimmäinen askel: mitä olemme viimeisen vuoden aikana päättäneet, ja löytyykö se kirjattuna.
Kaikki yrityksen arvo ei näy taseessa
Yrityksen todellinen arvo voi olla asiakkaissa, henkilöstön osaamisessa, brändissä, ohjelmistoissa tai yrittäjän henkilökohtaisissa suhteissa. Tarkastuksessa kannattaa siksi katsoa myös sitä, kuinka riippuvainen liiketoiminta on yhdestä avainhenkilöstä, suuresta asiakkaasta tai järjestelmästä.
Samalla voi paljastua, että tärkeä tavaramerkki on rekisteröimättä, ohjelmiston oikeudet ovat epäselvät tai keskeinen asiakassopimus on sovittu vain suullisesti. Nämä eivät näy tilinpäätöksessä, mutta ne vaikuttavat yrityksen arvoon ja siihen, jatkuuko liiketoiminta omistajan vaihtuessa.
Rajaa tarkastus tavoitteen mukaan
Kaikkea ei tarvitse tarkastaa kerralla eikä jokaista vanhaa kuittia ole tarkoitus käydä läpi. Laajuus rakennetaan sen mukaan, mitä halutaan ratkaista.
Rahoitusta hakevassa yrityksessä painopiste on taloudessa, sopimuksissa ja omistusrakenteessa. Väärinkäytösepäilyssä huomio kohdistuu rahaliikenteeseen, hyväksymiskäytäntöihin ja dokumentointiin. Kasvuyrityksessä katsotaan prosesseja, järjestelmiä ja päätöksentekoa.
Tavoite on löytää olennaiset asiat, ei tuottaa mahdollisimman paksua raporttia.
Raportti ei saa jäädä pöytälaatikkoon
Tarkastuksen arvo syntyy vasta siitä, mitä havaintojen perusteella tehdään. Lopputuloksena pitäisi olla ymmärrettävä toimintasuunnitelma, ei lista puutteista.
Kaikkea ei tarvitse korjata kerralla. Olennaista on tunnistaa kiireelliset riskit, nimetä vastuuhenkilöt ja sopia aikataulu. Pienikin muutos, kuten kulujen hyväksymisrajan kirjaaminen tai sopimusten kokoaminen yhteen paikkaan, voi estää myöhemmin ison ongelman.
Hyvä tarkastus kertoo selkeästi kolme asiaa: mikä vaatii nopeaa korjaamista, mikä hoidetaan seuraavaksi ja mikä on kehitysehdotus.
Näin Moreni auttaa
Yritystarkastus ei ole pelkkää juridiikkaa. Siinä tarvitaan ymmärrystä taloudesta, verotuksesta, kirjanpidosta, hallinnosta ja käytännön liiketoiminnasta.
Rajaamme tarkastuksen yhdessä yrityksen kanssa, käymme läpi talouden, sopimukset, hallinnon ja päätöksenteon sekä tuotamme havainnoista priorisoidun toimenpidelistan. Väärinkäytösepäilyissä arvioimme samalla yhtiöoikeudelliset, verotukselliset ja työoikeudelliset seuraukset, jotta yhtiö tietää, mitä vaihtoehtoja sillä on. Tarvittaessa avustamme myös korjaavien asiakirjojen laatimisessa ja neuvotteluissa.
Yrityksen ongelmat on yleensä helpompi ja halvempi hoitaa silloin, kun ne löydetään ajoissa. Kerro tilanteesi, niin arvioimme yhdessä, millainen tarkastus siihen sopii.
Usein kysytyt kysymykset
Korvaako yritystarkastus tilintarkastuksen? Ei. Tilintarkastus on lakisääteinen silloin, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Yritystarkastus on vapaaehtoinen ja täydentävä.
Kuinka laaja tarkastus kannattaa tehdä? Laajuus määräytyy tavoitteen mukaan. Rajattu tarkastus yhteen aihealueeseen on usein järkevämpi aloitus kuin kaiken kattava selvitys.
Mitä tehdä, jos epäilee väärinkäytöstä? Älä toimi yksin ja älä toimi nopeasti ilman suunnitelmaa. Selvitä ensin tosiseikat ja dokumentoi ne. Vasta sen jälkeen ratkaistaan, mitä yhtiöoikeudellisia, työoikeudellisia tai rikosoikeudellisia toimia tarvitaan.
Onko tarkastus tarpeen, jos yritys ei ole myynnissä? Kyllä. Yleisimmät syyt tarkastukseen eivät liity kauppaan lainkaan.
Artikkeli perustuu Suomessa voimassa olevaan oikeuteen 20.8.2026. Se on yleistä tietoa, ei toimeksiantokohtaista neuvontaa.