Miksi sopimusneuvottelu ratkeaa usein jo ennen pöytää

Kirjoittaja: Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja, osakas, Moreni Oy

Moni yrittäjä huomaa neuvottelun jälkeen, että sovittu ratkaisu ei olekaan sellainen kuin piti. Ei siksi, että vastapuoli olisi ollut ylivoimainen neuvottelija, vaan siksi, että oma tavoite ja tausta-aineisto eivät olleet kunnossa ennen kuin keskustelu oli jo käynnissä.

“Käytännössä noin 80 prosenttia neuvottelusta on tehty jo ennen kuin osapuolet istuvat samaan pöytään.” – Kari Hämeenaho

Hämeenaholla on tähän myös pitkä oma tausta valtakunnallisena pääneuvottelijana ja pääluottamusmiehenä, minkä lisäksi hän opettaa yritysjuridiikkaa.

Kun toinen osapuoli ei ole tehnyt kotiläksyjään

Hämeenaho muistelee tilannetta, jossa kahden yrittäjän välinen omaisuudenjakoneuvottelu eteni näennäisen sujuvasti. Vastapuolen neuvottelija ei kuitenkaan ollut perehtynyt riittävän syvällisesti yritysten taloudelliseen tilanteeseen: hän ei täysin ymmärtänyt, miten myyntisaamiset tai arvonlisäveron palautukset vaikuttivat kokonaisuuteen. Neuvottelutilanteessa hän vaikutti tyytyväiseltä ratkaisuun. Myöhemmin kävi ilmi, että arvonmääritys oli hänen osapuolensa kannalta epäonnistunut merkittävästi.

“Neuvotteluissa kaikki asiat pitää tarkastaa perusteellisesti ja ymmärtää, mikä heijastusvaikutus milläkin ratkaisulla on siihen, mitä pöydässä ollaan oikeasti sopimassa.” – Kari Hämeenaho

Esimerkki kuvaa hyvin sitä, miksi valmistautuminen ei ole pelkkää sopimusluonnoksen lukemista. Siihen kuuluu yrityksen tai omaisuuden todellisen tilanteen kartoitus, ei vain siihen liittyvän asiakirjan pintapuolinen tarkastelu.

Mitä hyvä valmistautuminen sisältää

Valmistautumiseen kuuluu ainakin kolme asiaa. Ensimmäinen on omien tavoitteiden ja prioriteettien määrittely etukäteen: mikä on välttämätöntä ja mikä vain toivottavaa. Kun näistä on selvyys ennen neuvottelua, keskustelussa pystyy tekemään tietoisia myönnytyksiä sen sijaan, että joutuisi arvioimaan seurauksia kesken tilanteen.

Toinen on vastapuolen ja neuvottelun kohteen taloudellisen tai oikeudellisen taustan riittävä selvittäminen. Kaupparekisteriotteesta näkee esimerkiksi, kenellä on virallinen oikeus tehdä sopimuksia yrityksen puolesta, ja tämä kannattaa tarkistaa jo ennen neuvottelua.

Kolmas on sen pohtiminen etukäteen, mitä tapahtuu, jos yhteistyö ei toimikaan odotetusti. Irtisanomisehdot, purkuoikeudet ja sopimuksen jälkeiset velvoitteet on helpompi sopia neuvotteluvaiheessa kuin selvittää jälkikäteen riidan keskellä.

Yleinen väärinkäsitys ulkopuolisesta avusta

“Yleisin väärinkäsitys on se, että ulkopuolisen avun käyttäminen neuvottelussa johtaisi riitelyyn. Moreni ei lähde hakemaan riitaa. Meidän tavoitteemme on lähes poikkeuksetta päästä sopimukseen, ja kokemuksemme mukaan ulkopuolisen neuvotteluasiantuntijan käyttäminen johtaa yleensä yrityksen kannalta parempaan lopputulokseen.” – Kari Hämeenaho

Hän kuvaa myös yhtä käytännön hyötyä, joka usein jää huomaamatta: kun vaikeat kannat esittää neuvottelussa ulkopuolinen asiantuntija, yrityksen oma edustaja ei joudu itse siihen rooliin, joka voisi hankaloittaa myöhempää yhteistyötä. Neuvottelun jälkeen jatkuvaan kumppanuuteen ei jää samalla tavalla painolastia.

Milloin kannattaa ottaa mukaan ulkopuolinen näkemys

Moreni on avustanut sopimusneuvotteluissa esimerkiksi silloin, kun yritys on hankkimassa merkittävää palvelua ja tarjouksia on kilpailutettava ja analysoitava rinnakkain, kuten Satun Makiat -toimeksiannossa latauspisteen rakentamista koskevassa sopimuksessa. Sako Shooting Center Lappeenrannan jälleenmyyntisopimuksissa taas neuvoteltiin räätälöityjä, alan erityispiirteet huomioivia ehtoja, joita ei ollut valmiina mallipohjissa.

Ennen seuraavaa neuvottelua

Kolme kysymystä kannattaa käydä läpi ennen kuin sopimusluonnos on edes pöydällä: mikä on tavoitteemme tässä neuvottelussa, mistä emme voi tinkiä, ja tunnemmeko riittävän hyvin sekä vastapuolen että neuvottelun kohteena olevan asian todellisen taloudellisen tilanteen. Kun nämä ovat selvillä, neuvottelu käydään omilta lähtökohdilta käsin, ei vastapuolen ehdoilla.

Jos neuvottelu on merkittävä taloudellisesti, toiminnan jatkuvuuden tai pitkäaikaisen kumppanuuden kannalta, valmisteluun ja itse neuvotteluun kannattaa ottaa mukaan sopimusjuridiikkaan erikoistunut asiantuntija jo ennen ensimmäistä tapaamista. Moreni avustaa sopimusneuvottelujen valmistelussa ja neuvotteluissa. Ota yhteyttä, kun neuvottelu on ajankohtainen.

julkaistu 4.9.2026

Artikkeli

10 promptia, joilla testaat liikeideasi ennen kuin käytät siihen euroakaan

Jatkoa artikkeliin Anna tekoälyn tappaa liikeideasi: kymmenen konkreettista promptia, joilla testaat idean joka suunnasta

TUTUSTU

Anna tekoälyn tappaa liikeideasi

MVP ei riitä, tarvitset myös Minimum Viable Businessin. Näin tekoäly auttaa testaamaan liikeidean kannattavuuden ennen ensimmäistä euroa

TUTUSTU

Kolme korjausta, jotka Suomen innovaatiojärjestelmästä puuttuu

Innovaatio- ja Start-up yritykset tarvitsevat muutakin kuin hypeystä ja hyvän liikeidean

TUTUSTU

Sopimuksesta unohtuvat kohdat, jotka maksavat myöhemmin

Mitkä kohdat sopimuksesta unohtuvat useimmiten? Kolme tarkastuskohtaa, jotka kannattaa käydä läpi ennen allekirjoitusta.

TUTUSTU

Miksi sopimusneuvottelu ratkeaa usein jo ennen pöytää

Miten yritys valmistautuu sopimusneuvotteluun? Tavoitteiden, vastapuolen ja riskien kartoitus ennen ensimmäistä tapaamista.

TUTUSTU

Edunvalvontavaltuutus on allekirjoitettu – oletko silti valmis odottamaan kuukausia?

Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan heti. Näin varaudut DVV käsittelyaikaan ja varmistat, että läheisen asiat voidaan hoitaa ajoissa.

TUTUSTU

Yritystarkastus auttaa näkemään, missä yrityksen rahat, riskit ja mahdollisuudet oikeasti ovat

Yritystarkastus ei ole tilintarkastus eikä vain yrityskauppaa varten. Näin tunnistat, milloin yrityksen kunto kannattaa selvittää

TUTUSTU

Yhteisomistuksen purkaminen voi olla kivuliasta: tee sopimus selkeyttämään tilannetta

Riita alkaa yleensä kustannuksista tai mökin käytöstä. Älä riitele tee yhteisomistussopimus.Miksi kirjaaminen sitoo myös uutta omistajaa.

TUTUSTU

Jatkuva lahjakirja – varallisuuden siirtämistä suunnitelmallisesti

Kolmen vuoden sääntö, ennakkoperintöolettama ja lasten tasapuolinen kohtelu. Näin lahjoitussuunnitelma tehdään ennen ensimmäistä lahjaa.

TUTUSTU

Miksi kuolinpesä kannattaa jakaa mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen?

Jakamaton kuolinpesä tuntuu helpolta, mutta osakaspiiri kasvaa ja riidan riski nousee. Lue, milloin jako kannattaa tehdä ja milloin ei.

TUTUSTU

Miten tallenneuudistus muuttaa oikeudenkäyntien todistelua?

Videointi alkaa käräjäoikeuksissa 1.10.2026. Hovioikeus katsoo kertomukset tallenteelta, joten käräjäoikeudesta tulee ainoa tilaisuus kertoa.

TUTUSTU

Riippumattomien hallitusjäsenten rooli mikro- ja pk-yritysten strategisessa johtamisessa

Riippumattomat hallitusjäsenet tuovat pk-yrityksiin objektiivisuutta, tehostavat strategiaa ja päätöksiä sekä tukevat kasvua kustannustehokkaasti.

TUTUSTU

Kotitoimisto – vaaranpaikka vai tulevaisuuden työympäristö?

Etätyö tuo työturvan haasteita: ergonomia, tietoturva, jaksaminen. Miten laki ja työnantajat voivat vastata uuden ajan vaatimuksiin?

TUTUSTU

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi!

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi ja turvaa yrityksesi kilpailukyky – liikesalaisuuslain ja sopimusten avulla.

TUTUSTU

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa? Miten nämä yrityskaupan muodot eroavat ja kumpi on myyjälle kannattavampi vaihtoehto.

TUTUSTU

PK-yrityksen Due Diligence -tarkastuksen hyödyt

Due diligence -tarkastus varmistaa yrityksen arvon, vähentää riskejä ja sujuvoittaa tehokkaasti yrityskauppaprosessia.

TUTUSTU

Yhtymän purkaminen käytännössä

Yhtymä on osapuolten yhteenliittymä, jonka purku onnistuu sopimuksella, myynnillä, lohkomisella tai halkomisella.

TUTUSTU

Työnantaja, työntekijöiden tiedonsaantioikeus tulee – näin valmistaudut siihen

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi lisää läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden oikeuksia. Työnantajien on valmistauduttava uusiin velvoitteisiin.

TUTUSTU

Henkilöstön sitouttamisen eri muodot

Sitouttaminen saatetaan usein mieltää keinoksi vähentää lähtöherkkyyttä, vaikka tosiasiassa se kannattaisi ymmärtää moninaisemmin.

TUTUSTU

Miksi valita räätälöity sopimus mallisopimuksen sijaan?

Sopimus tarkoittaa yhden tai useamman osapuolen välistä oikeustoimea. Sopimuksen tarkoituksena on luoda, muuttaa tai kumota sopimusosapuolten välisiä oikeuksia ja velvoitteita. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilaissa säädetään sopimusten tekemisestä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joka tarkoittaa, että kaikilla henkilöillä on vapaus valita, suostuvatko he tekemään tiettyä sopimusta. Sopimusosapuolet voivat lähtökohtaisesti päättää keskenään sopimuksen sisällöstä ja muodosta, koska laissa ei pääsääntöisesti ole näistä säännöksiä. Erilaisia sopimuksia voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti.

TUTUSTU

Johtajasopimuksen purkaminen

Johtajasopimuksen purkaminen osakeyhtiössä on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää tarkkaa oikeudellista harkintaa koskien sekä yhtiön, että toimitusjohtajan oikeuksia ja velvoitteita. Suomessa osakeyhtiölaki asettaa toimitusjohtajalle huolellisuusvelvoitteen (1:8 §) eli velvollisuuden toimia huolellisesti sekä korvausvastuun (22:1 §) eli toimitusjohtaja vastuussa mahdollisista rikkomuksista, mikä on keskeinen osa hänen asemaansa yhtiössä. Tämä lainsäädäntö ei ainoastaan korosta toimitusjohtajan vastuuta toimia yhtiön edun mukaisesti, vaan myös määrittelee, miten hänen toimintaansa arvioidaan ja mitä häneltä vaaditaan.

TUTUSTU

Viivästyskorko – miten määräytyy, mitä voidaan sopia ja mitä ei?

Viivästyskorko on korvaus, joka maksetaan myöhässä olevasta maksusta. Se on tarkoitettu kannustamaan velallista maksamaan velkansa ajallaan ja korvaamaan velkojalle aiheutuneet kustannukset ja menetetyt tuotot. Viivästyskoron määrä on sidottu Suomen Pankin ohjauskorkoon, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

TUTUSTU

Osakassopimus, sen sitovuus ja muuttaminen

Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus. Siinä osakkeenomistajat sopivat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan sekä yhtiötä kohtaan. Usein osakassopimuksessa sovitaan muun muassa osakkaiden työskentelyvelvoitteesta, yhtiön voitonjaosta, salassapidosta sekä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä asioista.

TUTUSTU

Perimysjärjestys - missä määrin voidaan poiketa testamentilla?

Perintökaari on laki, joka määrää muun muassa, kuka perii vainajan omaisuuden, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Tätä kutsutaan perimysjärjestykseksi. Suomessa perimysjärjestystä ohjaavat sukulaissuhteet, jotka on jaettu neljään eri ryhmään.

TUTUSTU

Kun asiakasta viilataan linssiin ulkomaan autokaupassa

Ulkomaan autokaupan yleisimmät ongelmatilanteet koskevat useimmiten virheellistä kauppasopimusta. Yritykset yrittävät kiertää lakisääteistä virhevastuuta laatimalla sopimusmallin, jossa ostaja ja myyjä merkitään yksityishenkilöiksi tai yrittäjiksi. Lakisääteinen virhevastuu on voimassa vain, jos ostajana on kuluttaja ja myyjänä yritys (Euroopan kuluttajakeskus).

TUTUSTU

Kasvuvara innovaatioyritystä perustaessa

Innovaatioyrityksen tarkoitus on tuottaa tuotetta tai palvelua, jolla voidaan saada aikaan käyttäjälleen lisäarvoa kannattavasti. Innovaatioyrityksen keskeisenä elinehtona on kyky suojata tuotteensa tai palvelunsa immateriaalioikeudet. Menestyksen perusta rakentuu ennen kaikkea yrityksen vahvalle rakenteelle ja oikeudelliselle suojalle.

TUTUSTU

Due Diligence -tarkastus yrityskaupan yhteydessä

Yrityskauppa on usein yritysjärjestelyn alkuvaihe. Yrityskaupassa ostetaan kohdeyrityksen liiketoiminta tai sen osakkeet tai osuudet. Yrityskauppojen tullessa ajankohtaiseksi on mahdollisen ostajan etu selvittää ostokohteena olevan yrityksen tilanne ennen varsinaista ostopäätöstä. Due Diligence (DD) tarkoittaa siis yrityksen tarkastusta ennen sen ostamista. DD -tarkastus sisältää tutkimukset sekä selvitykset, jotka ostaja tahtoo tehtävän ennen mahdollista yrityskauppaa, jotta yrityksen sisällöstä ja toiminnasta saadaan oikea käsitys.

TUTUSTU

Toimenpiteet asuntokaupan jälkeen – kuinka rekisteröit omistusoikeuden

Asuntokaupan viimeistely on jännittävä hetki sekä ostajille että myyjille, mutta se ei merkitse vielä loppua asuntokauppaprosessille. Yksi olennainen osa kaupan loppuunsaattamista on varmistaa, että uusi omistaja rekisteröi omistusoikeuden asianmukaisesti. Tämä askel on välttämätön kiinteistön tai asunnon siirtymisessä uudelle omistajalle.

TUTUSTU

Huoneistotietojärjestelmä ja sen vaikutukset – miten järjestelmä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistustiedot sekä panttioikeudet. HTJ:n juuret juontavat ASREK-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tämän järjestelmän kehittäminen.

TUTUSTU

Holdingyhtiön mahdollisuudet

Yhtiörakenteita suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus holdingyhtiön perustamisesta. Holdingyhtiö mahdollistaa huojennettujen osinkojen noston omistajalle eli verosuunnittelun näkökulmasta yhtiörakenteella on etunsa. Ansiotulojen verotus kasvaa tulojen noustessa progressiivisesti. Pääomatulona Holdingyhtiöstä nostettujen osinkojen verotus toimii eri tavoin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on varallisuudesta riippuvaa. Mitä varakkaampi yhtiö on, sitä enemmän voi jakaa huojennettuja osinkoja omistajalle. (Raeste 2023).

TUTUSTU

Kuinka Morenin ammattitaito ja kokemus tukevat yrityksesi transformaatiota

Moreni Oy tarjoaa kattavaa palvelua yritysjärjestelyjen osalta. Ammattitaidon ja kokemuksen avulla olemme valmiita auttamaan yritystäsi läpi yritysjärjestelyprosessin, suunnittelusta toteutukseen. Tarjoamme apua yritysrakenteen suunnittelussa, verotuksellisesti järkevien ratkaisujen löytämisessä, Due Diligence -prosessissa, neuvotteluissa ja integraatiopalveluissa. Asiantuntijamme hallitsevat yritysjärjestelyt kaikissa muodoissaan, kuten sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron, osakevaihdon ja yhtiömuodon muutokset.

TUTUSTU

Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit sekä mahdollisuudet?

Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto.

TUTUSTU

Vaihtoehdot verotusyhtymän purkamiseen

Artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö verotusyhtymän purkamisen prosessista. Tuloverolain (1535/1992) 4 §:n 1 momentissa määritellään, että verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Yhtymän purkamisesta ei löydy paljoakaan varteen otettavaa tietopohjaa. Myöskään yhtymän purkamisen toteuttamisesta tai sen seurauksista ei löydy valmista sovellettavaa ohjetta. Tietoa maasta -lehden mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia tiloja yhteisomistuksessa, ja yhteisomistuksien määrä maanomistuksessa on ollut pitkään kasvussa (Putkonen 2019, 12.).

TUTUSTU

Sulautuminen yritysjärjestelynä

Sulautumisella tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siirtämällä sulautuvan yhtiön varat ja velat vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa kyse voi olla kahdesta tai useammasta yhtiöstä. Tuloksena ja tavoitteina sulautumisessa on usein liikevaihdon kasvu, markkinaosuuden kasvattaminen sekä toiminnan tehostaminen.

TUTUSTU

Liiketoimintasiirrossa merkittyjen osakkeiden hankinta-aika

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan käytännössä yritysjärjestelyä, jossa siirtävä yhtiö luovuttaa vastaanottavalle yhtiölle varat sekä velat, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen. Liiketoimintasiirrossa vastaanottavan yhtiö edellytetään jatkamaan siirtynyttä liiketoimintaa.

TUTUSTU

Turvaa asioidesi hoitaminen yksilöllisellä edunvalvontavaltuutuksella

Meillä jokaisella on ollut aikanaan oma edunvalvoja, yleensä elämämme ensimmäisten 18 vuoden aikana. Tällöin edunvalvojana on useimmiten toiminut oma vanhempamme.

TUTUSTU

Voiko tehokasta hallitusta olla ilman ulkopuolisia hallitusammattilaisia?

Hallituspartnerit-verkosto edistää pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittämällä jäsentensä hallitusosaamista.

TUTUSTU

Oikeusturvavakuutuksen toimintaperiaatteet ja korvauskäytännöt

Oikeusturvavakuutus tarjoaa taloudellista suojaa oikeudellisten riitojen varalta. Sen kattavuus on kuitenkin rajattu yksilöllisiin vakuutusehtoihin

TUTUSTU

Kiinteistökaupat - energiatodistuksesta ei ole osattu tehdä pakollista

Viime vuosia vaivanneen energiakriisin vuoksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat kuumia puheenaiheita. Muun muassa kodinkoneita ostettaessa yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota laitteiden energiamerkintään, mutta kuinka moni omakotitalosta haaveileva on tietoinen, että myös kiinteistöillä sijaitseville asuinrakennuksille kuuluisi omistajanvaihdon yhteydessä hankkia energiamerkintä? Euroopan unionin tekemän selvityksen mukaan, jopa yli 70 % EU:n energiankulutuksesta johtuu suoraan rakennuksista.

TUTUSTU